Viivästyskorkolaskuri

Viivästyskoron laskeminen

Viivästyskorko lasketaan kaavalla pääoma × korkoprosentti × päivät / 365. Korkoprosentti muodostuu Suomen Pankin puolivuosittain vahvistamasta korkolain viitekorosta (1.7.–31.12.2026: 2,5 %) lisättynä lain marginaalilla: kuluttajasaatavissa 7 prosenttiyksikköä (yhteensä 9,5 %) ja yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa 8 prosenttiyksikköä (yhteensä 10,5 %).

Yritysten välisissä saatavissa velkoja saa lisäksi 40 euron vakiokorvauksen perintäkuluista heti maksun viivästyttyä. Laskuri lisää sen kaupallisen saatavan kokonaissummaan. Sopimuksessa on voitu sopia lakisääteistä korkeammastakin viivästyskorosta yritysten välillä — kuluttajilta ei saa periä lakisääteistä enempää.

Laskurin korkokanta päivitetään aina Suomen Pankin uuden vahvistuksen jälkeen tammi- ja heinäkuussa. Arvio, ei oikeudellinen neuvo — riidanalaisissa tilanteissa tarkista saatavan peruste ja korkolain soveltuminen.

Esimerkki: 5 000 euron lasku 30 päivää myöhässä

Kuluttajasaatavassa korko on 9,5 prosenttia, joten viivästyskorkoa kertyy 5 000 × 0,095 × 30 / 365 = 39,04 euroa. Yritysten välisessä kaupallisessa sopimuksessa korko on 10,5 prosenttia, jolloin korkoa kertyy 43,15 euroa — ja lisäksi velkoja saa 40 euron vakiokorvauksen perintäkuluista, jolloin lisättävää on yhteensä 83,15 euroa.

Huomaa mittasuhteet: kuukauden viivästys 5 000 euron laskussa maksaa alle 40 euroa korkona. Viivästyskorko ei siis ole se, mikä myöhästelyssä sattuu — perintäkulut, maksuhäiriömerkintä ja katkennut luottosuhde ovat kalliimpia. Yritysten välisessä kaupassa 40 euron vakiokorvaus onkin usein suurempi erä kuin itse korko, ja se kertyy jokaisesta myöhästyneestä laskusta erikseen.

Mistä päivästä korko lasketaan

Viivästyskorko alkaa juosta eräpäivää seuraavasta päivästä. Jos eräpäivää ei ole sovittu, korko alkaa 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja lähetti laskun tai muuten vaati maksua — kuluttajalta korkoa saa periä aikaisintaan 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Laskurin päivämääräkentät laskevat päivät puolestasi, mutta tarkista aina, että käytät oikeaa alkupäivää: eräpäivä itse ei ole vielä viivästyspäivä.

Korko lasketaan todellisilta päiviltä 365 päivän vuodessa, eikä sitä pääomiteta — korolle ei siis kerry korkoa. Osasuoritukset kohdistuvat lähtökohtaisesti ensin korkoihin ja kuluihin ja vasta sitten pääomaan, joten osittain maksetun laskun jäljelle jäävä pääoma on hieman suurempi kuin pelkkä erotus.

Kuluttaja vai yritys — raja ratkaisee koron

Ero ei ole siinä, kuka laskuttaa, vaan siinä, kuka on velallisena. Kuluttajasaatavassa velallinen on yksityishenkilö, joka on hankkinut tuotteen tai palvelun yksityiseen käyttöön, ja häneltä ei saa periä lakisääteistä enempää viivästyskorkoa — sopimusehto, joka määrää kovemman koron kuluttajalle, on tehoton siltä osin. Yritysten välisessä kaupallisessa sopimuksessa korkeammasta korosta voi sen sijaan sopia pätevästi.

Vakiokorvaus on nimenomaan yritysten välinen: kuluttajalta sitä ei saa periä. Se ei myöskään edellytä, että perintäkuluja olisi tosiasiassa syntynyt — oikeus 40 euroon syntyy heti maksun viivästyessä. Jos todelliset perintäkulut ylittävät 40 euroa, ylimenevän osan voi vaatia erikseen, mutta silloin kulut on pystyttävä osoittamaan. Tämä laskuri laskee koron ja vakiokorvauksen; varsinaiset perintätoimien kulut ovat oma lukunsa.