Perintöverolaskuri
Oma osuutesi, ei koko jäämistö.
Esim. puoliso- tai alaikäisyysvähennys.
Taulukot: vero.fi — tarkistettu 13.8.2026
Kuolinpäivä ratkaisee, kumpi taulukko pätee
Perintöverotaulukot uudistuivat 1.1.2026: verovapaa alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon ja taulukoiden vakioerät muuttuivat. Ratkaisevaa on perinnönjättäjän kuolinpäivä, ei se milloin perunkirjoitus tehdään tai vero maksetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuoden 2026 aikana suuri osa perinnöistä verotetaan yhä vanhalla taulukolla — siksi tässä laskurissa on molemmat, ja se kertoo aina kumpaa se käytti.
Vero lasketaan perintöosuudesta, ei koko jäämistöstä: jokainen perillinen maksaa veron omasta osuudestaan oman veroluokkansa mukaan. Verovapaata alarajaa ei vähennetä isommista osuuksista — se on jo leivottu taulukon lukuihin, joten 45 000 euron perinnöstä vero lasketaan koko summasta (800 € + 10 % siitä osasta, joka ylittää 40 000 € = 1 300 €), ei 15 000 eurosta.
Veroluokkien ero on suuri. Ensimmäiseen kuuluvat puoliso, lapset ja lapsenlapset sekä vanhemmat ja isovanhemmat; toiseen sisarukset, sedät ja tädit, serkut sekä perheen ulkopuoliset. Sadantuhannen euron perinnöstä ensimmäisen luokan perillinen maksaa 8 000 euroa ja toisen luokan perillinen 18 600 euroa — yli kaksinkertaisesti.
Vero lasketaan osuudesta, ei jäämistöstä
Yleisin väärinkäsitys on, että perintövero laskettaisiin koko kuolinpesän varallisuudesta. Näin ei ole: jokainen perillinen maksaa veron omasta perintöosuudestaan oman veroluokkansa mukaan. Kolmen lapsen kesken jaettu 150 000 euron jäämistö tarkoittaa kolmea 50 000 euron osuutta, joista kustakin menee 1. veroluokassa 1 800 euroa veroa — yhteensä 5 400 euroa. Jos sama 150 000 euroa menisi yhdelle perilliselle, vero olisi 14 500 euroa. Jakautuminen keventää verotusta merkittävästi, koska taulukko on progressiivinen.
Osuus lasketaan pesän nettovarallisuudesta: varoista vähennetään velat sekä vähennyskelpoiset kuolinpesän kulut, kuten hautauskulut ja perunkirjoituksen kustannukset. Omaisuus arvostetaan käypään arvoon kuolinhetkellä — asunnon osalta se tarkoittaa todennäköistä myyntihintaa, ei verotusarvoa tai vanhaa ostohintaa.
Vähennykset, jotka kannattaa tarkistaa
Kaksi vähennystä pienentää verotettavaa osuutta suoraan. Puolisovähennys koskee leskeä tai perinnönjättäjän kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elänyttä, joka on tietyin edellytyksin oikeutettu vähennykseen. Alaikäisyysvähennys koskee suoraan alenevassa polvessa olevaa perillistä, joka on alle 18-vuotias perinnönjättäjän kuollessa ja lähin perillinen. Molemmat vähennetään perintöosuudesta ennen taulukon soveltamista — syötä oma vähennyksesi laskurin vähennyskenttään, niin lopputulos vastaa tilannettasi.
Merkittävä vaikutus on myös hallintaoikeudella. Jos leski pidättää elinikäisen hallintaoikeuden asuntoon, hallintaoikeuden pääomitettu arvo vähennetään perillisten osuuksista — sen arvo lasketaan ikäkertoimen ja vuotuisen tuoton perusteella. Tätä laskuri ei laske; se on perukirjan laatijan tai Verohallinnon tehtävä. Sama koskee sukupolvenvaihdoshuojennusta, jolla maatilan tai yrityksen jatkaja voi saada veroa huojennettua merkittävästi.
Maksaminen ja perunkirjoitus
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verohallinto laskee veron perukirjan perusteella ja lähettää verotuspäätöksen — tyypillisesti muutaman kuukauden kuluttua. Vero maksetaan päätöksessä ilmoitettuina erinä; yli 500 euron vero jaetaan useampaan erään, ja maksuaikaa voi hakea, jos pesän varat ovat kiinni asunnossa.
Jos perintöosuus on suurelta osin kiinteää omaisuutta, verolle kannattaa varautua etukäteen. Vero määrätään omaisuuden käyvästä arvosta riippumatta siitä, myydäänkö omaisuutta — perillinen voi siis joutua maksamaan tuntuvan veron ilman, että käteistä on tullut. Jos perintönä saatu asunto myydään myöhemmin, myyntivoitto lasketaan perintöverotuksessa käytetystä arvosta, jolloin myyntivoiton verolaskuri auttaa arvioimaan jatkoseuraukset.
Laskuri antaa arvion taulukon mukaan. Perintöveropäätöksen tekee aina Verohallinto perukirjan perusteella, ja monimutkaisissa pesissä — testamentti, hallintaoikeudet, yritysvarallisuus, ulkomainen omaisuus — kannattaa käyttää lakimiestä tai perunkirjoituspalvelua.
Usein kysytyt kysymykset
Kumpaa taulukkoa minun tapauksessani sovelletaan?
Sitä, joka oli voimassa perinnönjättäjän kuolinpäivänä. Uudet taulukot koskevat 1.1.2026 tai sen jälkeen kuolleiden perintöjä; jos perinnönjättäjä kuoli 31.12.2025 tai aiemmin, sovelletaan vanhaa taulukkoa vaikka perunkirjoitus ja verotus tapahtuisivat vasta 2026. Laskurissa on molemmat, ja se kertoo kumpaa se käytti.
Onko alle 30 000 euron perintö verovapaa?
On, 1.1.2026 alkaen — aiemmin raja oli 20 000 euroa. Huomaa kuitenkin, että verotonta osaa ei vähennetä isommista perinnöistä. Jos perintöosuus on esimerkiksi 45 000 euroa, veroa ei lasketa 15 000 eurosta vaan koko 45 000 eurosta taulukon mukaan — verovapaa alaraja on jo huomioitu taulukon luvuissa.
Mikä ero on 1. ja 2. veroluokalla?
Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat lähimmät sukulaiset — puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat — ja heidän veronsa on selvästi kevyempi. Toiseen veroluokkaan kuuluvat muut, kuten sisarukset, sedät ja tädit, serkut sekä perheen ulkopuoliset. Erot ovat suuria — 100 000 euron perinnöstä ensimmäisessä luokassa vero on 8 000 euroa ja toisessa 18 600 euroa.
Huomioiko laskuri puolisovähennyksen tai alaikäisyysvähennyksen?
Ei automaattisesti. Leskellä on oikeus puolisovähennykseen ja alaikäisellä suoraan alenevassa polvessa olevalla perillisellä alaikäisyysvähennykseen. Jos sinulla on oikeus vähennykseen, syötä sen määrä vähennyskenttään — laskuri vähentää sen osuudesta ennen veron laskemista. Tarkista voimassa olevat vähennysmäärät vero.fi:stä.