Koronkorko
Esimerkki: 1 000 euroa kolmeksi vuodeksi viiden prosentin korolla kasvaa 1 000 · 1,05³ ≈ 1 157,63 euroon, eli korkoa kertyy 157,63 euroa — 7,63 euroa enemmän kuin yksinkertaisella korolla.
Koronkorko — kaava ja käyttö
Koronkorossa jokaisen jakson korko lisätään pääomaan, jolloin seuraavan jakson korko lasketaan jo kasvaneelle summalle. Kasvu on siksi eksponentiaalista eikä lineaarista: kerroin (1 + i) korotetaan jaksojen lukumäärän potenssiin.
Ensimmäisen vuoden jälkeen yksinkertainen korko ja koronkorko antavat täsmälleen saman tuloksen — ero syntyy vasta toisesta jaksosta eteenpäin ja kasvaa kiihtyvästi. Kolmessa vuodessa ero on esimerkin mukaan alle kahdeksan euroa, mutta kolmessakymmenessä vuodessa sama tuhat euroa kasvaa yksinkertaisella korolla 2 500 euroon ja koronkorolla yli 4 300 euroon.
Juuri siksi sijoittamisessa aika on tärkeämpi muuttuja kuin korkokanta: eksponentti kasvaa vuosien mukana, kantaluku vain korkotason. Sama mekanismi toimii myös velan puolella — kulutusluoton korko kertautuu samalla kaavalla, jos velkaa ei lyhennetä.
Kaikki aiheen kaavat yhdellä sivulla: Prosentti- ja korkolaskenta · koko kokoelma: Kaavat ja taulukot. Arjen laskuri samasta aiheesta: Korkoa korolle -laskuri.